Cofin synnytys alkoi 2.7 muutaman päivän etuajassa. Tälle päivälle oli suunnitelmissa näyttely, johon piti lähteä minun ja Arskan terrierien kanssa, mutta kävikin niin, että jäin itse kotiin päivystämään alkavaa synnytystä ja Jami lähti Arskan mukaan esittämään Vilmaa.
Synnytyksen kulku ei mennyt Cofimaiseen tapaan, eli aiemmin Cofi oli synnyttänyt hienostii lähes ilman apua ja kaikki oli mennyt hyvin. Tällä kertaa kohtalo oli päättänyt toisin. Ensimmäinen pentu oli tulossa virheasennossa, eli siten, että takapää oli tulossa ensin mutta jalat olivat eri suuntiin eli toinen oli taaksepäin ja toinen eteenpäin.Pentu ei siis mahtunut eläinlääkärin avusta huolimatta tulemaan ulos, joten sektio oli pakko tehdä. Pennut siis leikattiin ulos lauantai-illan päivystyksessä. Niitä syntyi yhteensä 9.
Tämän jälkeen alkoi tapahtua kaikenlaista, eikä suinkaan pelkästään mukavia asioita. Aluksi maito ei alkanut tulla. Syötimme pullosta pentuja ja laitoimme tissille. Silti pentujen paino ei meinannut nousta ja osa pennuista oli kuivan oloisia. Käytimme pentuja nesteytyksessä ja sitä jatkettiin myös kotona. Tästä huolimatta menetimme 2 narttupentua.
Kun vihdoin näytti että maitoa alkaisi tulla, emälle nousi yllättäen korkea kuume jolloin lähdin heti viemään sitä eläinlääkäriin. Otettiin verikokeet ja eläinlääkäri tunnusteli Cofin vatsaa, mutta mitään poikkeavaa hän ei havainnut. Lähdimme kotiin uuden antibioottireseptin kanssa, jonka sentään saimme mukaamme-varmuuden vuoksi.
Kotona huomasin heti turvonneen nisän jolloin aloitimme heti vahvemman antibioottikuurin. Melko pian Cofi alkoi oksentelemaan ja sen jälkeen mittasin lämmön, joka oli jo yli 42 ! Soitto päivystävälle ja pääsimme sinne aika pian. Siellä nesteytettiin, annettiin suoneen antibioottia, kunnon kipulääkettä ja pahoinvoinnin estolääkettä. Kovista lääkkeistä huolimatta Cofi ei alkanut toipumaan vaan tulehdus eteni märkäiseksi ja iho nisän päältä musteni. Taas eri eläinlääkärille joka vaihdatti antibootin ja määräsi lopettamaan imetyksen.
Saimme varaemon pennuille ja jatkoimme koko ajan lisäruokintaa pullolla. Parin päivän jälkeen varaemo Ruusa alkoin hyväksymään pennut ja nyt jo hoitaa niitä paremmin. Cofin tila sen sijaan huononi, iho alkoi irtoamaan nisästä ja se valui märkää hirveästi. Taas soitto eläinlääkärille, torstaina meitä ei vielä otettu vastaan mutta perjantaina aloin painostamaan että nyt on päästävä ainakin näyttämään koiraa. Ihoa roikkui sen verran iso pala, että se olisi pakko saada leikattua.
Perjantaina saimme Cofin siis päivystykseen leikkaukseen. Riekaleet leikattiin pois ja aukko ommeltiiin kiinni. Leikkauksen jälkeen Cofi oli luonnollisesti erittäin väsynyt. Nyt tilanne alkaa olla parempi, se on jo virkeämpi mutta on monta jännittävää päivää edessä miten sen toipuminen alkaa edistyä.
Cofi ei varmaan enää pääse pentujaan itse hoitamaan mutta onneksi saimme Mäkelän Essiltä lainaksi Ruusan joka oli juuri lopettanut omien pentujen imettämisen. Suuret kiitokset siis sinne Sweetmix kenneliin, tämä apu on meille korvaamaton!
Synnytyksen kulku ei mennyt Cofimaiseen tapaan, eli aiemmin Cofi oli synnyttänyt hienostii lähes ilman apua ja kaikki oli mennyt hyvin. Tällä kertaa kohtalo oli päättänyt toisin. Ensimmäinen pentu oli tulossa virheasennossa, eli siten, että takapää oli tulossa ensin mutta jalat olivat eri suuntiin eli toinen oli taaksepäin ja toinen eteenpäin.Pentu ei siis mahtunut eläinlääkärin avusta huolimatta tulemaan ulos, joten sektio oli pakko tehdä. Pennut siis leikattiin ulos lauantai-illan päivystyksessä. Niitä syntyi yhteensä 9.
Tämän jälkeen alkoi tapahtua kaikenlaista, eikä suinkaan pelkästään mukavia asioita. Aluksi maito ei alkanut tulla. Syötimme pullosta pentuja ja laitoimme tissille. Silti pentujen paino ei meinannut nousta ja osa pennuista oli kuivan oloisia. Käytimme pentuja nesteytyksessä ja sitä jatkettiin myös kotona. Tästä huolimatta menetimme 2 narttupentua.
Kun vihdoin näytti että maitoa alkaisi tulla, emälle nousi yllättäen korkea kuume jolloin lähdin heti viemään sitä eläinlääkäriin. Otettiin verikokeet ja eläinlääkäri tunnusteli Cofin vatsaa, mutta mitään poikkeavaa hän ei havainnut. Lähdimme kotiin uuden antibioottireseptin kanssa, jonka sentään saimme mukaamme-varmuuden vuoksi.
Kotona huomasin heti turvonneen nisän jolloin aloitimme heti vahvemman antibioottikuurin. Melko pian Cofi alkoi oksentelemaan ja sen jälkeen mittasin lämmön, joka oli jo yli 42 ! Soitto päivystävälle ja pääsimme sinne aika pian. Siellä nesteytettiin, annettiin suoneen antibioottia, kunnon kipulääkettä ja pahoinvoinnin estolääkettä. Kovista lääkkeistä huolimatta Cofi ei alkanut toipumaan vaan tulehdus eteni märkäiseksi ja iho nisän päältä musteni. Taas eri eläinlääkärille joka vaihdatti antibootin ja määräsi lopettamaan imetyksen.
Saimme varaemon pennuille ja jatkoimme koko ajan lisäruokintaa pullolla. Parin päivän jälkeen varaemo Ruusa alkoin hyväksymään pennut ja nyt jo hoitaa niitä paremmin. Cofin tila sen sijaan huononi, iho alkoi irtoamaan nisästä ja se valui märkää hirveästi. Taas soitto eläinlääkärille, torstaina meitä ei vielä otettu vastaan mutta perjantaina aloin painostamaan että nyt on päästävä ainakin näyttämään koiraa. Ihoa roikkui sen verran iso pala, että se olisi pakko saada leikattua.
Perjantaina saimme Cofin siis päivystykseen leikkaukseen. Riekaleet leikattiin pois ja aukko ommeltiiin kiinni. Leikkauksen jälkeen Cofi oli luonnollisesti erittäin väsynyt. Nyt tilanne alkaa olla parempi, se on jo virkeämpi mutta on monta jännittävää päivää edessä miten sen toipuminen alkaa edistyä.
Cofi ei varmaan enää pääse pentujaan itse hoitamaan mutta onneksi saimme Mäkelän Essiltä lainaksi Ruusan joka oli juuri lopettanut omien pentujen imettämisen. Suuret kiitokset siis sinne Sweetmix kenneliin, tämä apu on meille korvaamaton!